lauantai 2. helmikuuta 2013

Laura Maragnani ja Isoke Aikpatanyi: Musta, kaunis ja kaupan – Euroopan uudet orjat




Musta, kaunis ja kaupan- Euroopan uudet orjat (Le ragazze di Benin City: la tratta delle nuove sciave dalla Nigeria ai marciapiedi d´Italia 2007, suom. 2012) on Isoke Aikpatanyin omakohtainen kertomus prostituoituna Italiassa, jonka hän kertoi toimittaja Laura Maragnanille. Lukemani kirja on järkyttävää luettavaa jokaiselle, joka haluaa avata silmänsä Euroopassa rehottavalle ihmiskaupalle. 20-vuotiaalle nigerialaiselle Isokelle luvattiin töitä kauppa-apulaisena Italiassa, mutta työ oli katutyötä pelkät pikkuhousut jalassa, peruukki päässä, huimissa korkokengissä ja velkataakka rikollismafialle oli 30 000 euroa. Yksin, ilman rahaa ja papereita oli Isoken nöyrryttävä ottamaan miehet vastaan 25 euron hinnasta, ja jos poliisi oli lähettyvillä, piti juosta kiireesti pakoon, sillä he lähettivät takaisin Nigeriaan. Isoken mielestä hänestä oli tullut pelkkää jalkakäytävälihaa.

Isoken kertoo kirjassa useamman nigerialaisen nuoren naisen kohtalosta ihmiskaupan uhrina Italiassa. Osa maksoi velkansa, mutta jatkoi prostituoituna, jotta kotiväki sai rahaa. Osa meni naimisiin italialaisen miehen kanssa ja pääsi pois kadulta. Osa pääsi kadulta pois, kun heidät tapettiin, joko asiakkaat, mustien vihaajat tai rikollisjengi. Jos velkaa ei maksanut takaisin, hakattiin ja raiskattiin tai asiakkaat hakkasivat ja raiskasivat. Kaduilla pyöri rikollisjengejä, jotka työkseen ryöstivät prostituoitujen rahat ja jälleen velkojat hakkasivat, kun tytöillä ei ollut rahaa maksaa velkaa takaisin.

Elin kuin unissakävelijä elämää, jota eivät edes koirat ansaitse, ja teeskentelin joka päivä, ettei se elämä koskettanut minua. Etteivät asiakkaat, katu, odotus koskeneet minua. Paljonko haluat? Rauhalliseen paikkaan. Selvä, tule kyytiin. Siitä mikään ei koskettanut minua. Elin sitä elämää ikään kuin sitä olisi elänyt joku toinen. Minä en siinä ollut. Missä minä olin? Sanonpa vain, etten tiedä. Minäkin mietin, missä oikein olin koko sen ajan. Se oli skitsofreniaa, sanot. Se oli ainut tapa, jonka olin löytänyt selvitäkseni hengissä. Koeta ymmärtää. ****

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti