tiistai 3. syyskuuta 2013

Avioliittosimulaattori




Veera Niemisen esikoisteos Avioliittosimulaattori on rakkauskertomus isolla Ärrällä. Parasta kirjassa oli se, että se on humoristinen ja tarinalle sai nauraa ja itkeä. Kun itäsuomalainen nainen kohtaa länsisuomalaisen miehen, ei luvassa voi olla muuta kuin kommelluksia ja väärinymmärryksiä. Luonne-erot olivat kuin yö ja päivä. Avioliittosimulaattorin Ainosta tuli mieleeni Anni Polvan kirjojen temperamentikkaat naishahmot, joista on tehty iloisia kesäteatteriesityksiä ja elokuvia. Myös Avioliittosimulaattorista saisi humoristisen ja naurua täynnä olevan näytelmän.

Avioliittosimulaattorin pääosassa oli siis nuori opiskelijatyttö Aino, joka tapasi Varsinais-Suomesta kotoisin olevan maatalon pojan, Jussin. Rakkaus roihahti yhdestä katseesta, The Katse. Muutaman päivän tuttavuuden perusteella Jussi kutsui Ainon kuukaudeksi kotiinsa ja reipasotteinen Aino pakkasi autonsa ja ajeli suoraan Jussin luokse. Aino tiesi, että samassa taloudessa asui yhteensä neljä miestä. Yllätys oli suuri, kun Aino huomasi, että kukaan miehistä ei puhu mitään. Neljä mörökölliä ja puhelias neitokainen kuulosti hankalalta yhtälöltä, mutta Aino oli valmis yrittämään. Kaikkea se rakkaus teettääkin, vaikka appiukon puhe oli ihan hepreaa.

Mököveljeksetkin sentään katsovat minuun päin ja jos en aivan väärin tulkitse, nyökyttelevät välillä hieman. Tämä mielestäni jo melkein normaalilta vaikuttava kanssakäymistilanne purkaa pingotuksen rintakehästäni, ja pystyn syömään sen minkä puhumiseltani ehdin. Olkapäälläni istuu Suulaan Naisen Suojeluspyhimys, joka taputtaa minua päähän ja kuiskaa korvaani: ”Sie selviit tästä. Hitto miten sie selviitki tästä hyvin!”

Parin päivän päästä Aino oli valmis luovuttamaan, mutta Jussin syli rauhoitti epäileväistä sydäntä. Aino yritti tarttua talon hommiin kiinni, mutta talossa ei saanut muuttaa mitään. Kaikki oli ollut paikoillaan kymmeniä vuosia ja pysyisivät edelleen. Edes astianpesukonetta Aino ei saanut täyttää. Lopulta tuleva appiukko vinkkasi, että Aino voisi tehdä trekolille jotakin. Mikä ihmeen trekoli? Kun Ainolle vihdoin selvisi mikä trekoli oli, siellä kävi hyrskynmyrskyn, kun kiukkuinen Aino purki paineitaan.

Niemisen Avioliittosimulaattori oli oikea ihmisuhdedraamakeitos. Kolmetoista vuotta yhdessä asuneet miehet olivat ihmeissään suulaasta naisihmisestä, joka sekaantui joka paikkaan ja asiaan. Miehet olivat tottuneet elämään hiljaisuudessa ja nyt talo oli täynnä elämää. Ja sen naisihmisen kanssa pitäisi jopa puhua jotain, kun se kyseli koko ajan. Yhtä hiljaisia olivat muutkin kylän ihmiset ja sanoista hukkui puolet jonnekin. Onneksi miesten taloutta kävi välillä hoitamassa Kaisa, joka oli myös Itä-Suomesta kotoisin. Itse koin kirjan todellisuuden läheiseksi, sillä olen muuttanut Varsinais-Suomeen asumaan Pohjois-Suomesta. Onneksi täällä asuu muualta muuttaneita ihmisiä joiden kanssa voi puhua, sillä kirjan sanoma on totta, olet ulkopuolinen ja semmoisena pysyt. Ainoa mikä kirjassa pisti silmään, oli kirjan hankala nimi. ****

Veera Nieminen, Avioliittosimulaattori
Tammi 2013
s. 267

Kirjasta on plokannut myös Maija , Mari a ja Pirjoliisa

10 kommenttia:

  1. Luen parhaillaan tätä kirjaa ja olen minäkin ihastunut humoristiseen käsittelytapaan. Myäs etenkin noiden iäkkäämpien "mörököllien" harvat lausahdukset ovat kirvoittaneet hymyn huulille. Olen aika alussa vasta, mutta lupaavalta tosiaan vaikuttaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on todella hauska. Onneksi minulla oli koira mukana, kun muutin tänne, sillä koiraihmiset yleensä juttelee toistensa kanssa...ainakin koirista :)

      Poista
  2. Tämä lähti tänään mukaan kirjaston pikalainoista. Jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luet varmasti kirjan saman tien, sillä sitä ei voinut jättää kesken. Nauru pidentää ikää :)

      Poista
  3. Mai, minä luen kirjankannesta Avioliittosimulaatori:)
    Mutta ihan hauska on myös tuo -stimulaattori:D
    Kiitos postauksesta, Mai♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi kerroit...ihan hävettää tuommoinen moka ;/
      Minusta ihan yhtä vaikea nimi avioliittosimulaattori tai -stimulaattori...mitä ihmettä se tarkoittaa???
      Yhtä fiksu kuin minun blogin nimi. Vaihdoin aivosähkökäyrään kirjan aivojen tilalle. Meidän piti keksiä kaikenlaisia uusia sanoja luovan kirjallisuuden kurssilla ja kaikenlaista hassua tuli keksittyä :)

      Poista
  4. oi kun kiva, että tykkäsit tästä kirjasta! Mulle kirja oli kyllä niin hienonhauska lukukokemus, että!

    Kiinnostuin kirjasta heti kun kuulin siitä ekan kerran ja oli ihanaa, että se oli näin hyvä ja hauska!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja oli niin hauska, että repesin ääneen nauramaan useamman kerran.
      Lisää Niemisen kirjoja, please :)

      Poista
  5. Olen kirjaston jonossa aika kaukana, mutta herkuttelen etukäteen lukemalla näitä arvioita. Odotan kirjalta kyllä paljon, koska sitä ovat kaikki (joista tiedän) kehuneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää kannattaa odottaa. Hauskuutta luvassa, kunhan saat kirjan käsiisi :)

      Poista