lauantai 23. huhtikuuta 2016

Eero Ojanen & Daga Ulv: Suomen myyttiset linnut

Tästä kirjasta olisi saanut mahtavan kuvan viime yönä, kun täysikuu valaisi taivaankantta huikealla loistollaan. Kuu oli aivan samanvärinen kuin Eero Ojasen kokoamassa ja muistiin merkitsemässä ja Daga Ulvin upeasti kuvittamassa Suomen myyttiset linnut teoksessa. Kirjoitin jo mystiset linnut, sillä tässä kirjassa on historiaa ja mystiikkaa upeasti esiintuodulla tavalla. Kirja on todella satumainen, mutta kirjoitustyyli vetoaa varmasti monenlaiseen ja monenikäiseen lukijaan. Kirjan kuvitus on uskomattoman kaunista. Daga Ulv on kuvittanut muitakin eläinaiheisia kirjoja mm. Saippa: saimaannorppa, Keiju ja Matikainen ja Hännän varjossa. Kuvituksista löytyy myös postikortteja. 
Eero Ojanen on filosofi ja tietokirjailija. Lukuisten tietokirjojen ohessa hän on kirjoittanut mm. Suuri suomalainen kummituskirja, Tonttuvaarin kummitustarinoita, Peikot, keijut ja haltijat ja Suomen kansan tonttuaarre teokset. Kuvitukset näyttävät olevan huikeita. Uskon, että kuvituksilla on suuri merkitys kirjoissa ja moni aikuinenkin lukee mielellään sarjakuvakirjoja ja sarjakuvia. Myös vanhuksille kuvituksilla on suuri merkitys, kun muisti ja lukutaito alkavat hävitä.

Tämä teos ei pyri ensi sijassa tarjoamaan tietoa todellisista linnuista ja niiden elämästä, vaan kirja kertoo nimenomaan tarinoista ja uskomuksista, joita ihmiset ovat lintuihin liittäneet. Siksi esimerkiksi lintujen tarkat nimet ja lajinmääritykset eivät tässä ole olennaisia. Entisajan ihminen tarkkaili kyllä luontoa tarkoin, mutta hän ei luokitellut ja erotellut eri lajeja niin tarkoin kuin nyt. (s. 5)

Kirjan tarinat ja uskomukset ovat huikeita harppauksia menneisyyteen ja siihen mitä ihmiset ajattelivat linnuista. Linnut olivat mm. osa maailman syntyä. Sotkalla oli tärkeä tehtävä maailman luomistarinassa. Tarinan mukaan yksi sotkan munista vieri veteen ja siitä syntyi maailma. Tarina, jossa vesilinnun muna on ollut maailman synnyn takana on monen kansan keskuudessa tuttu. Suomensukuisia kansoja on jopa kutsuttu vesilinnun kansaksi.

Ihmisten maailmaan kuului ajatus jostain toisenlaisesta, tuonpuoleisesta maailmasta, jonne kuoleman jälkeen siirrytään. Uskottiin, että ihmisen sielu erkaantuu kuolinhetkellä ruumiista ja suuntaa jonnekin muualle. Ihmisen sielu pystyi lentämään vapaasti, se oli siis hieman linnun kaltainen. Ihmisen sisin, sielu, ja linnut liittyivät ihmisten mielissä jollain tapaa yhteen ja olivat lähellä toisiaan. (s. 25)

Kirja on jaettu kahdeksaan osaan ja jokaisessa osassa on kolmesta kuuteen lintua, josta kerrotaan historiaan liittyvä uskomus. Ensimmäisenä on Kaiken alku ja loppu, Kahden maailman rajalla, Pyhiä olentoja, Noitien ja paholaisten apureita, Onnen ja epäonnen tuojia, Levottomia sieluja, Ikäviä vieraita ja Pelottavia ennustajia. Kirja ei ole niin pelottava etteikö sitä voisi esitellä lapsille, mutta ehkä ei yösatuina. Minusta kirja käy jopa opetusmateriaalina historiantunneilla. Historiaan tulisi hieman väriä, kun oppilaiden kanssa puhuttaisiin siitä miten ennen on ajateltu mm. maapallon luomisesta. Samalla opitaan eri lintuja.

Eero Ojanen ja Daga Ulv, Suomen myyttiset linnut *****
kuvitus Daga Ulv
Minerva 2015
s. 121

Leena Lumin bloggaus
Unilmian bloggaus

Oikein mukavaa lukupäivää Kirjan ja Ruusun päivänä kaikille Kirjasähkökäyrän lukijoille <3

8 kommenttia:

  1. Täysin samaa mieltä kirjasta kaikellaan. Kuvatkin ovat kuin taideteoksia. Niistä on myynnissä myös kortteja.

    Minäkin aina sanon tästä 'Mystiset linnut', eikä se niin vikaan olisi mennytkään, kun ajatttelee teoksen tarinoita.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni vivahde-ero myyttinen ja mystinen, tästä kirjasta voi käyttää molempia sanoja.
      Tämä on todella kaunis ja mieleenpainuva teos <3
      Kiitos Leena <3

      Poista
  2. Mielenkiintoisen oloinen kirja ja bloggaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jokke :)
      Onhan tämä huikea kirja ja täynnä sitä historian havinaa, josta minä pidän.

      Poista
  3. Tämä olisi kyllä hieno kirja omaankin hyllyyn... Kiitokset ihanasta blogauksesta! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa Reetta <3
      Tämä kyllä komistaa jokaisen kirjahyllyssä, mutta toivon tälle paljon lukijoita. Minusta kirja menee hiukan hukkaan, jos sen lukee ja laittaa hyllyyn ja siellä se sitten on vuosikausia. Siksi suosin kirjastoa ja toivon, että se pysyisi ilonamme vielä pitkään. Pelottavia nuo kaikenmaailman leikkaukset varsinkin kasvatuksesta, sillä kirjasto tekee valtavan hyvää työtä kasvatuksen saralla lainaamalla kirjoja mm. varhaiskasvatuksen, koulujen, sairaaloiden, vankiloiden ja vanhuspalvelun asiakkaille.

      Poista
  4. Minulla on Suuri myyttikirja (Neil Philip), jota käytin paljon ET:n opetuksessa. Myös tämän kirjan upeasti kuvitetuissa luomismyyteissä on paljon lintuja, Japanin ainujen myytissä västäräkki ja varis ovat tärkeässä tehtävässä. Pohjois-Amerikan erään intiaaniheimon tarinoissa Alkuluoja ja Yksinäinen vaeltelelevat veden peitossa olevan maan päällä ja pyytävät sorsan sukeltamaan savea pohjasta. Siitä syntyy maa. Seuraavaksi Yksinäinen piiloutuu maissintähkään ja syntyy siitä neitsyelle (kuten poikalapsi Marjatalle Kalevalassa ja Jeesus Marialle Raamatussa). Alkuluoja muuttuu Kojootiksi ja Yksinäinen on kaikin tavoin Jeesus ennen Jeesusta, naimaton, rauhantekijä jättäen oppinsa tuleville polville.
    Suuri tulva, otsasi hiessä ym myytit ovat näissä ikivanhoissa tarinoissa. Ja lintuja... Miten yhtä miedän maailmamame onkaan, myös myyteissä.

    "Suomen myyttiset linnut" alkoi kiinnostaa. Kiitos esittelsytä Mai! Hyvä tietokirja, ja kuten Kaisa-Reetta toteaa myös kaunis esineenä. Harkitsen lahjakirjaksi 85-vuotta täyttävälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana juttu, uskon että 85-vuotias lahjansaaja on onnessaan tästä kirjasta. Minusta tämä kirja olisi vielä parempi, jos tähän liitettäisiin cd, josta voisi kuunnella tekstit ja lintujen äänet.
      Minun ystäväni on kotipalvelussa töissä ja hänellä on aina mukana kuvakortteja kukista, joista hän juttelee vanhusten kanssa. Minun pitää kertoa, että tämän kirjan kuvista on postikortteja, joista voisi myös jutella. Yleensä mm. lääkäreissäkäynneillä jää odotusaikaa, johon on mukava liittää keskustelutuokio.

      Ihmisethän polveutuvat loppujen lopuksi samoista suvuista. Olen Pohjois-Suomesta kotoisin ja melkein kaikki siellä asuvat ja heidän alenevat suvut polveutuvat viidestä sisaruksesta, jotka muuttivat Ruotsista Suomeen, Sillman (liikanimi, jonka hän otti sukunimekseen, sillimies, oli kalastaja). Isänisä ja isänäiti olivat molemmat tätä sukuhaaraa. Suvut ovat levinneet joka mantereelle. Varmasti myös kaikki uskomukset ovat levinneet samalla tavalla eri mantereille ja saaneet lisäväriä muista suvuista ja heidän uskomuksistaan.

      Lintuja on ihana seurata. Tuolla saaressa on jopa merikotkia ja lokkien ja niiden välinen kisailu on aika jännittävää. Harmaahaikarat ovat asettuneet sinne ja on aika kiva katsella erästä luotoa mikä on täynnä eri lintupareja sulassa sovussa.

      Poista