tiistai 18. huhtikuuta 2017

Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi


Jokaisessa taulussaan hän oli yrittänyt ikuistaa samat naisen kasvot. Unessa nainen oli alasti ja selin häneen. Vasta kun Albert astui lähemmäs koskettaakseen naisen olkapäätä, hän huomasi tämän ihon olevan sinipunaisen läikikäs. Kun nainen kääntyi, kasvojen paikalla oli pääkallo.

Venla Hiidensalon kirjoittama fiktiivinen elämäkerta Sinun tähtesi kertoo kansallistaiteilijastamme Albert Edelfeltistä. Luin kirjaa ja katselin samalla taulujen kuvia Turun taidemuseon näyttelykirjasta Edelfelt Pariisissa. Albert Edelfelt (1854-1905) eli suurimman osan elämästään ulkomailla, mutta kesät yleensä Suomessa, hän syntyi ja kuoli Porvoossa. Edelfelt etsi tauluihinsa valoa, ja sitä löytyi talvisaikaan mm. Italiasta ja Espanjasta. Aatelistaustansa vuoksi ovet avautuivat hänelle helpommin, mutta hän oli myös suunnattoman lahjakas, jota hän ei pystynyt myöntämään itselleen. Taidepiireissä tarvittiin suosittelijoita ja tukijoita, joita Edelfelt osasi hyödyntää hyväkäytöksisenä sulavana seurapiirimiehenä , sillä usein kävi niin, että tauluista ei tullutkaan maksua tai ne eivät menneet kaupaksi. 

Edelfelt oli valtavan tuottelias, sillä hän maalasi reilusti yli tuhat taulua, joista iso osa oli muotokuvamaalauksia, sillä niistä hän sai elantonsa ja elätti äitinsä, siskonsa ja perheensä. Yksi Pariisissa palkituista muotokuvista oli Louis Pasteurin muotokuva. Edelfelt sai lukuisia palkintoja teoksistaan ja ensimmäinen hänen kotikaupunkinsa Pariisin Salongissa saamansa palkinto tuli teoksesta Ruumissaatto. 1800-luvun loppupuolella haluttiin uusia näkemyksiä tauluihin ja taulut Suomesta (Venäjältä) koettiin uusina ja ennennäkemättöminä.

Miten monta kertaa hän olikaan noussut aamuyöllä sängystä ikään kuin voisi siten välttää kohtalonsa. Hän oli painautunut vasten vieressä nukkuvaa naisenruumista, jonka muoto ja kaaret olivat vaihtuneet yöstä toiseen, painanut kasvonsa kiinni pehmeään ihoon toivoen, että voisi sulautua siihen ja lakata hetkeksi olemasta.

Sinun tähtesi kirjassa tuodaan esille ihminen kansallistaiteilijan takana. Kieltämättä kirja antaa Edelfeltistä liukkaan naistenmiehen kuvan, joka käytti mallejaan hyväksi ja pakotti naiset väkisin antautumaan, jos eivät muuten antautuneet. Kirjan sivuilla seurataan myös erään piikatytön lapsen vaiheita aikuiseksi asti. Edelfeltin avioliitto oli tuhoontuomittu, sillä mies oli talvet ulkomailla ja vietti riehakasta poikamieselämää ja sama peli jatkui kesäisin Suomessa. Avioliitosta syntyi yksi poika, joka kuoli nuorena. Ennen avioliittoaan Edelfelt oli halunnut naimisiin mm.  mallinsa Virginien kanssa, joka on Edelfelt Pariisissa teoksen kannessa, ja jonka kanssa Edelfeltillä oli lapsia. Virginien jälkeen Edelfelt halusi naimisiin venäläisen Sophien kanssa, johon hän tutustui ollessaan Pietarissa tsaarin kutsumana. Eremitaasissa on muutama Edelfeltin tuona aikana maalaama työ.

Sinun tähtesi teos kulkee vuosilukujen mukaan ja ääni on annettu Albertille ja Bertalle, hänen nuorimmalle siskolleen, joka ilmeisesti tuhosi Edelfeltin laajasta kirjeenvaihdosta arkaluonteisimmat kirjeet. Äänensä saa myös Edelfeltien kesäpaikan lähistöllä asuva Ansa. Lopussa on myös aikuiseksi kasvaneen pojan elämänkuvioita, pojan, joka eli ilman isäänsä äpäränä, pojan, jonka olemassaolosta isä ei tiennyt mitään tai ei halunnut tietää. Surullista. 

Venla Hiidensalon Sinun tähtesi teoksen parhainta antia ovat historialliset faktatiedot, joiden mukaan hän on kirjoittanut fiktiivisen romaanin. Edelfelt oli kansallistaiteilijamme, joka toi taiteessaan esille suomalaisuutta. Hänen elinaikanaan Suomi kuului Venäjään, joten Edelfeltiä pidettiin maailmalla venäläisenä taiteilijana. Hänen hienot historialliset taulunsa esim. Porilaisten marssi Vänrikki Stoolin tarinoiden innoittamana nostivat kansallismieltä. Toisaalta kepeät naistaulut olivat ostajien mieleisiä, joten niitäkin löytyy runsaasti. Virginie oli useiden taulujen innoittama, sillä he asuivat yhdessä. Edelfelt ei ollut koskaan tyytyväinen maalauksiinsa ja saattoi tehdä jopa 70 luonnosta yhdestä teoksesta. Hän myös maalasi teoksistaan kopioita, paranteli niitä. 

Nyt on vuosi 2017 ja Suomi on ollut itsenäinen sata vuotta. Sinun tähtesi teoksessa annetaan Edelfeltin lisäksi pieni ääni heille, jotka olivat saattamassa Suomea itsenäiseksi verisissä taisteluissa. He olivat niitä hiljaisia, joista ei yleensä puhuta ja jotka antoivat henkensä Suomen puolesta. Vuosi 1918, johon kirja päättyy, Suomessa taistelivat punaiset ja valkoiset. Toivon, että vuosi 2018 ei ole yhtä dramaattinen kuin sata vuotta sitten, vaikka suomalaisten jakaantuminen hyväosaisiin ja köyhiin on kiihtyvällä vauhdilla näkyvissä. Pitkät leipäjonot, asunnottomuus, työttömyys ja perusturvan huononeminen (Kelan maksuvaikeudet) pitäisi olla paremmin esillä mediassa, mutta onko se häpeä, josta ollaan hiljaa ja jota kiristetään koko ajan. 

Ansa vaikeni poikansa isästä. Laittoi yhden pienen kirjeen Edelfeltille, joka hävisi Bertan mukana hänen äidilleen ja josta vaiettiin. Häpeä. Piikalapsen äpärä oli häpeä, samoin mallin lapset. Ei niitä aatelissukuun haluttu. Venla Hiidensalo toi kirjaansa ihmisen nimeltään Albert Edelfelt, ihmisen vikoineen, turhuuksineen, haluineen, itsesyytöksineen, mutta myös loistavan taiteilijan, joka ei unohdu.

Saatanan isä. Saatanan herra. Saatanan jumala.

Venla Hiidensaalo, Sinun tähtesi ****
Otava 2017
s. 477 + lähteet

11 kommenttia:

  1. Mai, miten kiinnostavaa. Minä en tätä huomannut katalogissa ollenkaan...

    Kun lukee samanaikaisten naistaiteilijoiden kohtaloista, hiemen jäähtyy Edelfeltille, mutta minäkään en voi sille mitään, että niin hänen työnsä kuin persoonansa kiinnostavat.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edelfeltistä löytyy useampikin teos ja hän vietti ns. boheemielämää ja kulutti kynttiläänsä molemmista päistä. Kuoli 51-vuotiaana. Kiinnostava persoona ja elämä. Hänellä on huikea määrä hienoja tauluja, mutta minäkään en lämpene noille pikkueroottisille naistauluille. Lempitauluni on Leikkiviä poikia rannalla. Tykkään myös Kuningatar Blankasta ja Luxemburgin puistossa teoksista.

      <3

      Poista
  2. Jonotan tätä kirjastosta, pitkä on jono. Kun luin vastikään Kortelaisen Villa Edelfeltin puutarhassa, sain taas lisää näkemystä Edelfeltin taiteesta. Mm. tuon Leikkivät pojat rannalla, ja muistaakseni myös Ruumissaaton hän maalasi Haikon kesinään. Naistenmies kyllä, mutta olihan Edelfeltin elämä aika risaista ja juuretonta: talvet Pariisissa, kesät täällä, monenlaiseen johti hänen kohdallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on tuo Virginien kuvalla varustettu näyttelyluettelo, jossa useampi kirjoittaja valaisee Edelfeltin taiteilijauraa ja elämää ja tietysti siinä on myös niitä taulujen kuvia. Kortelainen on yksi kirjan kirjoittajista ja hänen väitöstyönsä oli myös Edelfeltistä.
      Katsoin eilen uutisista, että Venäjältä oli löydetty Edelfeltin taulu, jossa oli tsaarin pojat. Taulua ei ole ennen nähty Suomessa. Nyt aletaan sitten kartoittamaan venäläisistä museoista Edelfeltin tauluja ja tsaarin pojat yritetään saada Suomeen näyttelyyn.
      Kiinnostava taiteilija ja hänen elämänsä.

      Poista
  3. Ihanan kuvan olet ottanut kirjasta <3. Minä ostin tämän omakseni, sillä kirja kiinnostaa minua tosi paljon. Lukeminen taitaa jäädä lähemmäs kesää, sillä haluan lukea tätä ilman kiirettä. En oikein jaksa lukea elämäkertoja, joten tämmöiset fiktiiviset lähestymistavat historiallisiin henkilöihin ovat enemmän minun juttuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika <3
      Tuossa taustalla on Virginie, joka oli mallina monessa taulussa. Virginie on Edelfelt Pariisissa näyttelykirjan kansikuvassa, kirja on oma. Edelfelt loi hienon taiteilijauran. Historia on mielenkiintoisempaa, kun sitä värittää fiktiivisesti. Historia on kyllä minun juttuni.

      Poista
  4. Kiitos Mai, minua tämä kiinnostaa myös kovasti -- saa nähdä missä välissä ehtisin lukea. Pidin kovasti Kortelaisen Virginiestä, osittain sen takia, että hän siinä yritti kovasti löytää hänet :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kirja kiinnostaa, en voi muuta kuin suositella kirjaa. Anna Kortelainen on tehnyt paljon töitä tutkiessaan Edelfeltin elämää ja siinä samalla tietysti Virginien elämää. Ja ilmeisesti Edelfeltin lapsien elämää, joita ilmeisesti voi olla useammallekin naiselle. Virginie on parhaimmillaan juuri tuossa pää kallellaan tuoliin nojaten, rakastuneen näköisenä.

      Poista
  5. Voi että, tämä on minunkin otettava lukupinoon! Aloittelin pääsiäisenä taiteilijaromaanien 'putken', tämä kuuluu ehdottomasti siihen joukkoon. Kiitos! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno lukupino, taiteilijaromaanit <3
      Mila Teräksen Jäljet kertoo Helene Scjjerfbeckistä ja Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungissa hienosta arkkitehdistä.

      <3

      Poista
  6. Aika hieno lukupino, taiteilijaromaanit :) Minä olen heikkona näihin taiteilijoista kertoviin fiktiivisiin romaaneihin. Mila Teräksen Jäljet oli huiken hieno Helene Schjerfbeckistä kertova teos, samoin Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungissa.

    <3

    VastaaPoista