tiistai 4. helmikuuta 2014

Peukaloisen retket villihanhien seurassa



Tätä kirjaa lukiessa ei voinut olla hyräilemättä kirjasta tehtyä tv-sarjan tunnusmusiikkia. Nils Holgersson laulu pyöri koko ajan mielessä, kun luin Selma Lagerlöfin (1858-1940) Peukaloisen retkistä villihanhien seurassa (1958). Niilo muuttui haltijan lyömänä Peukaloiseksi ja kulki Martti-hanhen selässä villihanhien mukana kauas Ruotsin pohjoisosiin ja takaisin. Matkalla Peukaloinen joutui kaikenmoisiin seikkailuihin, mm. Smirre-kettu kulki koko ajan perässä ja yritti syödä sekä Peukaloisen että Martti-hanhen. Villihanhilaumaa johti Akka Kebnekaiselainen, vanha, harmaa ja viisas villihanhi. Peukaloinen sai tehdä monta hyvää työtä, jotka Akka hyväksyi, että sai jatkaa matkaa Martin kanssa villihanhien seurassa.

Ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf sai kustantajalta tilaustyön kirjoittaa kouluihin Ruotsin maantiedosta kertovan kirjan. Kirjasta tuli satukirja Peukaloisen retkistä. Koska kirja sisälsi runsaasti tarinoita, Lagerlöf joutui tiivistämään kirjaa ja poistamaan osan tarinoista, jotta se olisi ollut sopivampi lasten luettavaksi. Tämä vuonna 1958 lyhennetty painos on Juhani Ahon suomentama, kuten vuonna 1906–1908 alkuperäiset Lagerlöfin kirjoittamat Peukaloisen retket. Peukaloisen retket villihanhien seurassa julkaistiin yhtä aikaa Ruotsissa ja Suomessa vuosisadan alussa.

Vuonna 1909 Selma Lagerlöf sai ensimmäisenä naisena Nobelin kirjallisuudenpalkinnon. Lagerlöf lahjoitti myöhemmin kultaisen Nobel-mitalinsa keräykseen Suomelle, joka kamppaili talvisodan kourissa. Lagerlöfillä oli pitkän elämänsä aikana kaksi naispuolista elämänkumppania, joiden molempien kirjeenvaihdon perusteella on kirjoitettu kaksi elämänkerrallista teosta Selma Lagerlöfistä.

Peukaloisen retket villihanhien seurassa on tietysti hyvin opettavainen kirja. Peukaloinen oli aiemmin ilkimys ja kohteli eläimiä ja vanhempiaan huonosti, joten haltijan muuttaminen hänet Peukaloiseksi oli kurinpitotoimenpide, jotta Peukaloinen oppi arvostamaan luontoa, eläimiä ja ihmisiä. Kirjan sivuilla Peukaloinen tekee runsaasti hyviä tekoja hyvittääkseen aiemmat ilkityöt ja saadakseen eläinkunnan hyväksynnän teoilleen ja itselleen. Monet kerrat Peukaloinen auttoi eläimiä irti monenlaisesta pinteestä. Peukaloisen piti oppia hyväksymään ja arvostamaan omaa kotiaan ja vanhempiaan. Kirjan sivuilla toteutui myös kirjan alkuperäinen idea, eli Ruotsin maantieto tuli tutuksi etelästä pohjoiseen. Huolimatta siitä, että kirja on yli sata vuotta sitten kirjoitettu, se on edelleen tuore ja varmasti monen lapsen ja aikuisen mieleinen kirja. ***** 

Pojalta pääsi riemunhuuto, ja hän otti syliinsä vanhan Akan. Muut villihanhet hivelivät häntä nokallaan ja tunkeilivat hänen ympärillään. Ne kaakattivat ja juttelivat ja toivottivat hänelle sydämestään onnea, ja hän puhui heille hänkin ja kiitti heitä ihmeellisestä matkasta, jonka oli saanut tehdä heidän seurassaan.

Selma Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien seurassa
suom. Juhani Aho
WSOY 1958
lyhennetty 8. painos
alkuteos Nils Holgerssons underbara resa
s. 294

10 kommenttia:

  1. Hienoa, että bloggasit tästä, olen sen lapsena lukenut ja katsonut tv-sarjan, lisäksi olen ollut tietoinen Selman elämän vaiheista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle Selman elämänvaiheet tulivat vasta nyt tutuiksi, kun tutustuin hänen tietoihin netissä. Kirjan lopussa oli myös pieni tiivistelmä tämän kirjan vaiheista.
      TV-sarja oli hieno, oikea luontoihmisen unelma. Nyt ymmärrän miksi siinä oli niin paljon luontoa, koska kirja oli alunperin maantiedon kirja.

      Poista
  2. Tv-sarja on yksi lapsuuteni suosikeista, olisi mukava tutustua joskus kirjaankin :) En tiennytkään Lagerlöfin Nobelin tarinaa, onpa hän tehnyt hienon teon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihailen entistä enemmän Lagerlöfiä juuri tuon hienon eleensä vuoksi. Ikimuistoinen Nobel-palkinto ja hän antoi sen meille, meidän vapauden puolesta.
      Tv-sarja mielessä luin tämän kirjan, loistava tv-sarja :)

      Poista
  3. Luin tämän pari vuotta sitten lapsille ja hyvin toimi heillekin. Mainio kirja, jossa on hienosti satua ja opetusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhemmissa kirjoissa opetuspuoli on jämäkämpää ja lapsille opetettiin oikea ja väärä siten, että jos et ole kiltisti, haltija tulee ja muuttaa sinut Peukaloiseksi tms. Tässä kirjassa on hienoa juuri nuo luontokuvaukset ja seikkailut luonnossa.

      Poista
  4. Oijoi Mai, sinä sen sanoit: Heti alkoi sarjan tunnari soida;) Tämä on niin ihana kirja ja siitä tehty piirrossarja ikimuistoinen. Mikä se yksi olikaan...Akka Kebnekaiselainen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarja tuli kyllä tutuksi ja samoin tunnusmusiikki. Kirjan tarinat ovat jokaiselle lapselle sopivia, opettavaisia juttuja :)

      Poista
  5. Kaiketi tuo kirja luetaan klassikoihin!♥♥
    Hyvää viikkoa, Mai:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ilman muuta, jos kirja on yli satavuotias :)
      Hyvää talvista viikkoa sinulle :)

      Poista