tiistai 29. elokuuta 2017

Kjell Westö: Rikinkeltainen taivas

Mutta kun on saanut yhden ajatuksen, niitä tulee lisää, ne synnyttävät toisensa, kaikki lähtee liikkeelle, ja ellei päähänpistoja saa loppumaan, mielikuvitus alkaa laukata yhä hurjemmin.

Kjell Westön kolmen sukupolven tarina, Rikinkeltainen taivas, alkaa nykyajasta. Siinä kirjan päähenkilö kokee jännittäviä hetkiä omassa kodissaan. Kirjan loppupuolella sitten selviää mitä alun piinaavat hetket tarkoittivat, joten lukijan on jännitettävä sinne asti.
Kirjan alussa kirjan kirjoittaja on pieni poika, jonka vanhemmat ovat vuokranneet kesämökin meren rannalta. On kesä ja aikaa pyöräillä. Tällä pyöräilyretkellä päähenkilö tapaa tulevan ystävänsä Alexin, joka on rikkaasta suomenruotsalaisesta perheestä kotoisin. Tuohon poikakaksikkoon liittyi pari muutakin poikaa ja Alexin tyttöystävä siinä vaiheessa, kun tyttöystävät astuivat kuvioihin. Poikaporukalla sitten tehtiin kaikenlaista. Ensimmäinen kappale on nimetty Alex ja kirjassa eletään 60-lukua.

Ja mitään ajattelematta, ymmärtämättä mitä tein, minä nousin kyynärpääni varaan, kumarruin eteenpäin ja nuolaisin hikipisaran suuhuni, imaisin sen Stellan poskelta nopeasti ennen kuin se ehti suupieleen. Se maistui suolaiselta ja vähän kirpeältä.

Toinen kappale on nimetty Stellaksi ja sen pääteemana on seurustelusuhde Alexin siskon Stellan kanssa. Päähenkilö ja Stella ovat nuoria ja kiihkeitä ja kirjassa on runsaasti heidän sänkykohtauksia. Seurustelu on suvaitsevaa ja molemmat ovat myös muiden seurustelupartnereiden kanssa, mutta palaavat aina yhteen, kunnes Stella muuttaa ulkomaille. Pian päähenkilö matkustaa perässä.

Olin ajatellut että kirjoittaisin Facitilla romaanin Stellasta ja minusta ja meidän rakkaustarinastamme. Olin varannut osan – hyvin ristiriitaisen – myös Alexille, toisen osan – hiukan riettaan – Claralle, ja kolmannen – itse paholaisen – Poalle.

Kolmas kappale on nimetty ilman Stellaa. Kirja on kertomus suomenruotsalaisista ystävyksistä, suvuista, rakkauksista, työurista, salaisuuksista, toiveista ja pettymyksistä. Kirjassa vertaillaan luokkaeroja kahden suvun välillä, joissa molemmissa päähenkilö kulkee sujuvasti, mutta onko Alex yhtä sujuva ja sopeutuva sosiaalinen eläin kuin päähenkilö.
Kirja laittaa tarkastelemaan yhteiskunnan kerrostumia, myös köyhyyttä, eroja ja yksinhuoltajuutta. Kirjan ylle nousee valta-asema kuin rikinkeltainen taivas. Rikki haisee pahalle, mutta haiseeko kirjan rikkaiden elämä pahalle? Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta ystävyyssuhteista ja rahan tuomasta valta-asemasta ja epätasa-arvosta ja epäoikeudenmukaisuudesta, jopa ilkeydestä ja kiusaamisesta. Kun luin kirjaa, nousi nykyajan tapahtumia mieleen, varsinkin valtaapitävät henkilöt. Rikinkeltainen taivas on kiinnostava teos, jonka voi lukea monesta eri näkökulmasta katsoen.

Kjell Westö, Rikinkeltainen taivas ****
Suom. Laura Beck
Otava 2017
s. 459

Kjell Westö: Kangastus 38

Rikinkeltaisen taivaan ovat lukeneet mm. Jokke, Omppu, Tuijata, Hannele ja Takkutukka

14 kommenttia:

  1. Urakoin tämän kanssa ja luin ensin ruotsiksi ja sitten suomeksi, ja minusta kirja muuttui paljon paremmaksi tai vielä paremmaksi toisella lukukerralla, ensi lukemalla ärsytti lievästi tämä mitä kutsut 'sänkykohtauksiksi' lähinnä siksi, että se hautasi muita ehkä olennaisia asioita, mutta toisella kerralla niistäkin sai kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, sinä olet oikein huhkinut kirjan kanssa. Luulen, että kirja on parempi toisella lukukerralla. Nyt siinä oli hieman liikaa tarttumapintaa. Nostan kyllä ystävyyden ja sen miksi oikein ollaan ystäviä tämän kirjan tärkeimmäksi näkökulmaksi.

      Poista
  2. Aloitin tämän toissapäivänä ja olen nauttinut lukemastani. Sinulla on hyviä pohdintoja Westön romaanista, jossa on varmasti paljon sellaista johon voi palata uudestaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun lukeminen kesti juuri sen vuoksi, että mietin mistä näkökulmasta lähestyn kirjaa. Rakkautta oli kovasti tarjolla, mutta sittenkin pidän ystävyyttä kirjan kantavana voimana, ja mistä syystä ollaan ystäviä.

      Poista
  3. Niin totta on tuo, mitä kirjoitat kirjan mahdollistamista eri lukutavoista ja näkökulmista. Se tekee kirjasta kiinnostavan. Uskon, että kirjasta löytäisi toisella lukukerralla toisia juttuja kuin ensimmäisellä. Westö ei julista, mutta luokkajako vaikuttaa vahvasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta molemmissa Westön kirjoissa, jotka olen blogannut, nousee luokkajako selvästi esille. Mikä on kiintoisaa. Molemmissa kirjoissa luokkajako ja ihmisten jakaminen eri rooleihin ja heidän elämän tarkka kuvaus nousevat selkeästi esille.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Suosittelen. Westön kirjoja voi lukea monella tapaa. Ja vain sinulle kerron, että hän mainitsee myös kirjabloggaajat tarinassa.

      Poista
  5. Kyllä vaan: monia näkökulmia ja pohdittavaa tässä hiukka ristiriitaisia tunteita herättävässä taivaassa. Itsellä lähti lukeminen mainiosti käyntiin noiden lapsuuden ikiaikaisten kesäkuvausten ja poikaviikareiden ystävyyden parissa, mutta sitten tuli tuumaustauko noiden "svenska talande bättre folk" ja pielustelunpöllähdysten kera... Kiintoisa teos:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu. Alun kesäkuvaukset ja tapahtumat olivat ihania, vaikka asetelmathan olivat selvät jo siinä vaiheessa: rikas poika ja keskiluokkainen poika ystävystyivät. Se, että ystävyys jatkui olikin sitten eri tarina.
      Minusta oli ihan virkistävää välillä lukea rakkaudesta ja tässä kirjassa oli molempia rakkautta ja vihaa.
      Kiintoisa teos :)

      Poista
  6. Westöllä on kyllä taito kirjoittaa niin, että lukemaansa voi tarkastella monelta suunnalta. Olen tosin lukenut häneltä vain teokset Missä kuljimme kerran ja Kangastus 38, mutta erityisesti tuo Missä kuljimme kerran on lemppareitani juuri siksi, että se on niin monikerroksinen. Tämä uutuuskin tullee lukuvuoroon aikanaan, ja hienolta tämäkin kirjoituksesi perusteella kuulostaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle voin kertoa, että päähenkilö on kirjailija, joka kipuilee kirjoittamisen ja muun elämän kanssa, joten siltäkin näkökulmalta kirjaa voi lukea.
      Monikerroksisuus kuin kerrostalo, jonka huipulla asuu rikas ystävä, ja siellä alakerroksessa päähenkilö. Tai teemojen monikerroksisuus.

      Poista
  7. Westöllä on aina oma paikkansa sydämessäni ja myös tämän hänen uusimpansa otan lukuun jonakin kauniina päivänä. Hieno arvio! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa Reetta <3

      Kjell Westö kuuluu suomalaisen kirjallisuuden suosikkeihini. Varsinkin historialliset kirjat ovat minun makuuni :)

      <3

      Poista